Suomussalmella 29.6.2026 opetusneuvos Esko Pesonen
Käsitteenä isojako on nuoremmille sukupolville tuntematon. Isojaossa järjestettiin aikoinaan maanomistusoloja, joissa toteutettiin yksityinen maanomistus. Yhteisinä olleet maat jaettiin taloille ja samalla parannettiin viljelysten tilussijoitusta. Kuusamossa isojaossa tärkeimpään osaan nousi yhteisomistusten purkaminen.
Suomessa 1700-luvulla käynnistynyt isojako toteutettiin Kuusamossa pääosin 1950-luvulla. Myöhäinen toteutus johtui ns. ruotusopimuksesta, joka oli tehty Kuusamon, Kemijärven ja nykyisen Sallan sekä Posion osalta 1700-luvulla.
Isojaon suurin vaikutus oli vanhojen kyläyhteisöjen asutuksen häviäminen. Talojen rakennukset siirrettiin isojaon määritellyille tiluksille. Näin kävi Pesosten osalta Törmäsenvaarassa. Suurin osa kylän tiloista säilyi lähes entisellään, erityisesti rakennusten osalta.
Törmäsenvaaralle Pesoset tulivat Penikkajärveltä, Iivaaran kupeesta vuonna 1927. Juho ja Reetta-Liisa Pesonen ostivat vaaran länsipäästä Kalle Törmäseltä tilan. Tilan päärakennus sijaitsi samassa pihapiirissa Emil Törmäsen tilojen kanssa. Viereinen pihapiiri asukkaineen oli ns. Anttila. Nämä kaksi pihapiiriä muodostivat ainutlaatuisen kokonaisuuden Törmäsenvaaralla. Kuusamon museolla on nähtävissä Pesosten pihapiirin suuri aitta, jonka omisti Emil Törmänen. Se antaa kuvan hienoista suurista rakennuksista.
Juho ja Reeta-Liisan perheeseen kuului kuusi lasta: Aaro s. 1911, Isak s.1913, Saima s.1915, Feelis s.1917, Erkki s. 1918 ja Aili s.1920. – Mainittakoon, että Aili kuoli 103-vuotiaana vuonna 2023. Lasten puolisot olivat isojaon käynnistyessä Sofia os. Tauriainen, Hilja os. Määttä, Juho Pitkänen, Jenni Törmänen, Erkillä ei ollut puolisoa ja Jalmari Törmänen.
Isojakoon vaikuttaneet keskeisimmät lait ja manttaali
Pientilalaki (1931) mahdollisti esimerkiksi Törmäsen jakokunnassa 8 tilalle manttaalikorotuksen. Maanhankintalain (1945) perusteella annettiin lisämaata ja korotettiin omistajien manttaaliosuuksia mm. siirtoväen asuttamista tukien. Laki isostajaosta (1950) antoi Kuusamossa yksityiskäyttöön 1750 ha ja yhteismetsään 750 ha verollista maata manttaalia kohden.
Jakokunnittain määriteltiin ns. manttaaliluku. Isossa jaossa muodostettiin pääasiassa 0,048 manttaalin tiloja (120 ha). Nykyisin manttaalilukua käytetään lähinnä yhteismetsäosuuksia ilmaisemaan. Perusteena manttaaliluvulle oli isojaossa heinäsadon määrä. Siinä merkitsivät niityt 70, pellot 25 ja muu 5 prosenttia. Niityt olivat pääasiassa vesistöjen ja puronvarsien niittyjä. Törmäsen jakokunnassa huomioitiin vain heinäsadon määrä, ei siis merkittäviä poronhoidon ja kalastuksen tuottoja. Kalastushan suurten järvien äärellä oli varmaankin silloin keskeisimpiä leivän antajia. Lisäksi toimitusmiehet pienensivät isäntien heinäsadon arviota lähes puoleen. Se tuli isojaon perustaksi.
Isojaon vaiheita Pesosten osalta
Pesosten ehdotukset isojakoon mennessä olivat: Aaro ehdotti tilaa parin kilometrin päähän Kantosuolle, Feeliksen ehdotus oli tila Törmäsenvaaralle ja Erkin ehdotus oli tila Koulun vieraan. Näitä ei hyväksytty päätöksessä 1954. He valittivat päätöksestä. – Isäni Isak oli rakentanut tilan jo vuonna 1946 kilometrin päähän vaaralta, nykyisen Sossonniemen ja Koskenkylän tiehaaran seutuville.
Vuonna 1954 Aaro ja Feelis esittivät ehtona Purnunsuolle, Metsäkylään siirtymiseksi, että saisivat 15 ha viljelykelpoista lisämaata. Tämä hyväksyttiin. Erkki sai tilan Kantosuolta.
Näin Pesosten miespuoliset sisarukset siirtyivät pois Törmäsenvaarasta. Aili jäi Törmäseen naimisiinmenon kautta. Samoin Saimi Sossonniemelle.
Isojako saatiin Kuusamossa päätökseen vuonna 1961. Maanmittausinsinööri Eljas Savola on kirjassaan (Kuusamon isojako, 1993) yleisellä tasolla kuvannut isojaon vaikutuksia seuraavasti:
Laajat valtion metsämaat ja yli-ikäiset puustot saatiin käyttöön. Tällöin käynnistyivät puutavaramarkkinat. Kuivatus- ja tieohjelmat paransivat viljelystiloja. Maatalouden investoinnit käynnistyivät. Karjatalouden tuotanto lähti kasvuun. Yleensäkin elinkeinorakenne monipuolistui, muun muassa matkailu käynnistyi.
Me niin kutsutun jälleenrakennuksen ajan sukupolven edustajat voimme nyt olla samaa mieltä Savolan kanssa Kuusamon kehitystä seuratessamme.
Lähteenä on käytetty Wikipedia ja Eljas Savolan Isojako 1993 kirjaa.