Tervetuloa Törmäsen sukuseura ry:n verkkosivuille!

Törmäsen sukuseuran perustaminen sai alkunsa vuonna 2002. Tuolloin Kuusamon kansanopiston (nykyisin Kuusamo-opisto) rehtori Jouni Alavuotunki kokosi Törmäset sukupäiville. Suvun henkilöiden etsintä alkoi ns. lähtöaineiston pohjalta. Sen kokosi edesmennyt sukututkija Veikko Väätäinen. Sukupäivillä Törmäset muodostivat ryhmät sukuhaaroittain.

Kokoontumisesta alkoi yhdistyksen perustaminen ja sääntöjen laatiminen. Seuran ensimmäinen kokous pidettiin perustamiskokouksen yhteydessä. Seuran puheenjohtajaksi valittiin tuposlainen Timo Törmänen ja sihteeriksi kuusamolainen Terttu Törmänen. Timo edusti isälinjassa suoraa mieslinjaa Henrik Törmäsen keskimmäisen pojan Sigfridin jälkipolvena. Terttu tuli samasta sukuhaarasta ja oli suvun tutkija jo 1980-luvulta, joten hänen teoreettinen sukututkimuksensa oli alkuvaiheessa merkittävä lisä suvun jäseniä koottaessa. Hallituksen muut toimihenkilöt muodostuivat siis eri sukuhaarojen jäsenistä.

Seuran toiminnan aikana puheenjohtajia ovat olleet Esko Törmänen, Tuomo Törmänen, Ritva Pätsi ja nykyisin Merja Paloniemi. Esko Törmänen oli aluksi sihteerinä, minkä jälkeen tehtävässä oli Aira Törmänen. Nykyinen sihteeri Antti Törmänen on hoitanut tehtävää jo kymmenen vuotta. Airan ansioksi voidaan lukea laaja suvun tuntemus. Hänen aikanaan koottiin yhteen sukutiedot.

Sukuseuran ensimmäiset www.tormaset.fi -sivut luotiin vuonna 2007. Ne laati silloinen sukuseuran puheenjohtaja Esko Törmänen. Esko tuotti sisällön ja hänen poikansa Kai Törmänen hoiti sivujen teknisen puolen.

Sukuseuran uudistuneiden sivujen sisällön tuottamisesta ovat vastanneet seuran sihteeri Antti Törmänen ja varapuheenjohtaja Leena Takkinen sekä tekniseltä osalta Koillismaan Mikrotukipalvelu Juho Määttä. Tekstin oikeinkirjoituksen ja kielen oikeellisuuden on tarkistanut FM Jouni Virolainen.

Verkkosivujen sisällön käyttöä on rajoitettu siten, että ainoastaan pääsivut ovat julkiset. Jäsenille -sivut ovat luettavissa liittymällä Törmäsen sukuseura ry:n jäseneksi. Jäsenyyteen liittyvät asiat ovat kohdassa Jäsenyys. Toistaiseksi blogi -sivut on suljettu, ja uusi sukutyöryhmä työstää näiden sisältöä.

Sukuseuran säännöt on päivitetty vuonna 2017. Vaikka yhdistyslainsäädäntö on tämän vuoden alussa uudistunut, ei Törmäsen sukuseuran säännöissä ole muutettavaa. Tuolloinen seuran hallitus oli kaukaa viisas ja kirjasi sääntöihin tietoliikennevälineet yhdeksi toimintatavaksi.

Alkuajoista sukututkimus on muuttunut merkittävästi, ja tietoa on yhä enemmän löydettävissä internetistä. Järjestelmät ovat kehittyneet huimasti kahdenkymmenen viime vuoden aikana, joten kaikilla on mahdollisuus tutkia omia sukujuuriaan eri palveluiden kautta. Tietoa on myös mahdollista esittää eri kanavien kautta.

Uusinta on geneettinen sukututkimus, joka on jo tuonut ja tulee vielä tuomaan monet suvut yhteen geeniperimän kautta. Myös Törmäsen suvun geeniperimän tiedot on selvitetty. Viime aikoina on selvinnyt, että kauan kadoksissa ollut yhteys varhaisimpiin Henrik Törmäsen vaiheisiin on nyt tiedossa. Törmästen isälinjan perimä on hyvin harvinainen, joten voi olla, että tarkkaa suvun esivanhempien reittiä ei koskaan saada selville. Nykyään suuret linjat kuitenkin tiedetään. Tulemme saamaan uutta tietoa piakkoin suvun alkuvaiheista julkaistavista lehtiartikkeleista.

Liity jäseneksi

Matka sukumme juurille. Meitä Törmäsen sukuun kuuluvia on arviolta 15 000, joista elossa olevia noin 6000 ja näistä sukuseuran jäseniä noin 200. Tapaamme vanhoja tuttuja ja uusia sukulaisia joka kolmas vuosi järjestettävissä sukutapaamisissa. Retkillä tutustumme sukumme entisiin ja nykyisiin jälkipolviin sekä sukuamme kiinnostaviin kohteisiin. Jäsenkirjeitse, Facebook-sivuilta sekä edellä mainituilta seuran jäsenille tarkoitetuilta www.tormaset.fi -sivuilta saa tietoa sukuseuran toiminnasta. Sukuseuraamme voi myös tulla mukaan kehittämään seuramme toimintaa entistäkin vireämmäksi ja laadukkaammaksi.

Sukuseura

Törmäsen suku on vanhoja talonpoikaissukuja. Sukuseuran nimen juuret juontuvat 1700-luvulle alun Ristilammin Heiskalan autioon. Sinne Henrik Törmänen, syntynyt noin vuonna 1690 ja kuollut vuonna 1764, asettui asumaan vuonna 1717. Ensimmäisen kerran Henrik Törmänen esiintyy vuonna 1719 laaditussa veroluettelossa. Henrik Törmänen sai vuonna 1720 imissiokirjan eli sijoituskirjan Ristilammin eli Heiskalan autioon. Hänelle myönnettiin verovapautta viisi vuotta eli veronmaksu alkoi vuonna 1725.
Törmäsenvaara eli Törmänen muodostui myöhemmin asukkaiden mukaan kylän nimeksi.

Ajankohtaista

  • Törmäsen sukuseura esittäytyy
    Ma 4.3.2024 klo 12-15 Kumppanuustalo Nuotta/ Rysä.Sukuseuran toiminnan esittelyä, Sukuseuran www-sivut, fb-sivut ja Instagram.Kuinka jäseneksi? Opastusta ja tiedon hankintaa jäsenille.Oletko Törmäsiä, tule yhdessä etsimään sukusi juuria.Tuo mukanasi vanhat mustavalkoiset kuvat (Skannataan sähköiseen… Lue lisää: Törmäsen sukuseura esittäytyy

Mistä Kuusamon Heikki Heikinpoika Törmänen (s.n. 1690, k.1764) oli lähtöisin?

Kuusamo oli ennen Ruotsin kruunun vuonna 1673 antamaa Lapinmaan asutusplakaattia harvalukuisten lappalaisten asuttamaa seutua. Kuusamon ensimmäiset Törmäset ovat paikkakunnalle jostain muualta tulleita, kuten on suurin osa kuusamolaisista suvuista. Kuusamoon tulleen Heikki Heikinpoika Törmäsen (s.n. 1690 k.1764) syntymäajankohta on selvitystyön kannalta hankala, sillä kirkonkirjoja ei vielä ollut ja isoviha sekoitti kaikkea viranomaistoimintaa. Tiedossa on ollut, että Heikin isän nimi oli Heikki Törmänen.

Lähin Törmästen suku asui Rovaniemen Törmäsen talossa 1600-luvun lopulla, joten heidän mahdollinen yhteytensä Kuusamon Törmäsiin oli selvitettävä ensin. DNA-testauksen avulla selvisi:

  • Rovaniemen Törmästen suora isälinjainen Y-haploryhmä on E.
  • Kuusamon Törmäsenvaaran Heikki Törmäsen suora isälinjainen Y-haploryhmä on N.

Rovaniemen ja Kuusamon Törmästen sukuhaarat eivät ole täten isälinjaista sukua keskenään.

Suvun lähtöpaikkaa oli etsittävä muualta. Tätä varten tarkasteltiin Törmä-Törmälä-Törmänen taloja ja sukuja vuosilta 1640 – 1725 seuraavasti:

  • Pyhäjoen pitäjän Oulaisten kylän Törmän talo
  • Salon pitäjän Piehingin kylän – nykyistä Haapajokea – Törmälän talo
  • Siikajoen kylän Törmälän talo
  • Raahen, Haapaveden, Oulaisten, Iin, Oulun, Siikajoen, Saloisten sekä Käkisalmen seurakunnista
  • Kemijärven, Kemin ja Alatornion seurakunnista

Yksikään edellä tarkastelluista Törmä – Törmälä – Törmänen taloista tai suvuista ei sopinut Heikki Heikinpoika Törmäsen lähtöpaikaksi. Ainoaksi varteen otettavaksi vaihtoehdoksi jäi Rovaniemen Törmäsen talon lähempi tarkastelu.

Rovaniemen Törmäsen talo

Rovaniemen Törmästen vanhan tilan sai hallintaansa vuonna 1678 Matti Matinpoika Törmänen. Hän kihlautui papin luvalla leskenä pidetyn Elina Pehrintyttären kanssa. Papin selvitellessä Elinan sotaan joutuneen ensimmäisen miehen Hannu Hannin kohtaloa, lapsikin ehti syntyä. Selvisi, että Hannu Hanni olikin elossa, joten asia päätyi käräjille. Kaikesta huolimatta Elinasta tuli Matti Törmäsen puoliso.

Matti Matinp. Törmänen kuoli ennen vuotta 1689, minkä jälkeen leski Elina piti taloa vuoden verran poikansa Pehr Hannunpojan kanssa (s.n.1675), joka oli siis Hannu Hannin jälkeläinen. Törmäsen talon isännäksi merkittiin maakirjaan vuonna 1691 Heikki Heikinpoika Törmänen. Hän asui talossa Elina Pehrintyttären ja tämän lasten kanssa vuoteen 1698 asti. Elina Pehrintytär oli täten avioitunut kolmannen kerran vuoden 1690 tienoilla Heikki Heikinpojan kanssa, joka sai sukunimekseen Törmänen. Mistä kylästä ja talosta Heikki Heikinpoika oli lähtöisin?

Varteenotettava ehdokas löytyy saman kylän Halvarin talosta. Sen oli ottanut viljelykseen Heikki Matinpoika Halvari (s.n.1630 k.n.1700) vuonna 1664. Halvarin talon vanhaisäntä Heikki Matinpoika oli Kemin käräjillä lautamiehenä vuosina 1690-1692 ja 1694-1698. Poikansa Mikko avioitui Valpuri Ollintyttären kanssa vuoden 1680 paikkeilla. Valpuri Ollintytär lienee jäänyt leskeksi, sillä hänen puolisonaan ja talon seuraavana isäntänä vuosina 1688-1697 oli Matti Heikinpoika Halvari. Henkikirjaan hänen veljekseen kirjattiin Heikki (Heikinpoika Halvari) vuonna 1691.

Heikki ja Elina Törmänen muuttivat Maunun taloon vuonna 1699, jolloin Törmäsen talon isännäksi ryhtyi Elinan vanhin poika Pehr Hannunpoika Törmänen (Hanni). Seuraavan vuoden henkikirjassa on mainittuna Heikki Törmänen huomautuksella ”afviken till Lappland” eli Heikki oli häipynyt Lapinmaahan. Elina palasi Törmäsen taloon lastensa luokse. Hän lienee lähtenyt puolisonsa Heikin perään Lapinmaahan, koska hänelle on rippikirjaan kirjattu huomautus ”afviken” vuonna 1701.

Pehr Hannunpoika lähti Törmäsen talosta vuonna 1712 ja otti asuttavakseen veronmaksukyvyttömäksi ajautuneen Kemihaaran kylän Pallarin talon. Törmäsen talon seuraavaksi isännäksi ryhtyi Pehrin velipuoli Antti Matinpoika Törmänen (s.n.1685). Hänen jälkeläisistään on versonut Rovaniemen Törmästen suku, jonka yksi sukuhaara asettui Kuusamon Joukamojärven Kissaniemeen.

Pehr Pallarin taloon on Rovaniemen kinkerikuulustelukirjaan vuosilta 1721-1741 Kemihaaran kylässä merkitty ”moder Elin obiit.” eli Pehrin äiti kuoli Pallarin talossa. Vuonna 1731 kuolleen Elinan omaiseksi on merkitty Pehr Törmänen, mikä paljastaa, että Pehr Pallari oli lähtöisin Törmäsen talosta Rovaniemeltä. Missä Elina on ollut vuosien 1702-1730 aikana, jolloin häntä ei ole mainittu Rovaniemen kirkonkirjoissa?

Kuusamon Heikki Heikinpoika Törmänen

Kemin Lapin Sompion käräjillä vuonna 1708, mainitaan ”fierdings karlen Hindric Hindricksson F(T)orman”. 1 Erään lähteen mukaan Kuusamon Kärpänkylän Penikansuuta olisi asuttanut vuonna 1709 Heikki Törmänen. Seuraavan kerran Heikki Törmänen mainitaan edesmenneen kirkkoherra Sigfrid Boneliuksen perikunnan omistaman Haukiniemen asukkaana neljän ja puolen vuoden ajan vuosina 1719-1724.

Heikki Heikinpoika Törmänen asutti Ristilammen eli Heiskalan aution, mihin hän sai imission vuonna 1720, asuttuaan tilalla sitä ennen jo kolme vuotta. Ristilammen Heikki Törmänen oli syntynyt tuomiokirjojen mukaan vuosien 1687-1690 välillä. Hän asui uudistilallaan aina kuolemaansa eli vuoteen 1764 asti.

Heikki Heikinpoika Törmäsen puoliso Elina Pehrintytär olisi syntynyt kirkonkirjoihin merkityn korkean kuolinikänsä – 92 2 vuotta – mukaan vuonna 1639. Elina vapautettiin henkirahan maksusta 1698, joten hän olisi syntynyt noin vuonna 1635. Elina lienee syntynyt noin vuosien 1635-1645 tienoilla. On mahdollista, että äidiksi iäkkäällä Elinalla ja Heikillä olisi ollut yhteinen lapsi – Heikki Heikinpoika Törmänen, joka olisi syntynyt noin vuoden 1690 tienoilla Rovaniemellä.

1 Lienee kirjurin virhe, sillä Forman nimi on esillä vain kerran – neljännesmiehenä Heikki Heikinpoika Törmänen.
2 Rovaniemen kirkonkirjoihin on kirjattu epäilyttävästi 1700-luvun alkupuolella usean henkilön kuoliniäksi 72 tai 92 vuotta?

YHTEENVETO:

Varmistettuja tietoja:

  • Rovaniemellä oli Törmäsen talon isäntänä vuosina 1691-1698 Heikki Heikinpoika Törmänen puolisonaan Elina Pehrintytär. He molemmat lähtivät Lapinmaahan vuosina 1700 ja 1701.
  • Kuusamon Ristilammen Heiskalassa vuodesta 1717 asuneen Heikki Heikinpoika Törmäsen (s.n. 1690 k.1764) isä oli Heikki Törmänen.
  • Haukiniemen talon asukkaana oli vuosina 1719-1723 Heikki Törmänen.
  • Elina Pehrintytär palasi Rovaniemelle vanhimman poikansa Pehr Pallarin (Törmänen – Hanni) taloon vuosien 1721-1731 välillä, missä hän kuoli vuonna 1731.
  • Heikki Heikinpoika Törmäsen (s.n.1720 k.1781) vanhimpien lasten nimet olivat Heikki ja Elina, mikä viitaisi siihen, että he olisivat saaneet ajan tapojen mukaisesti isovanhempiensa nimet.

Oletuksia:

  • Neljännesmies Heikki Heikinpoika Forman (ilmeisesti Törmänen) ja Haukiniemen talollisena vuosina 1719-1723 mainittu Heikki Törmänen (s.n. 1665) ovat mahdollisesti olleet yksi ja sama henkilö.
  • Kuusamon kirkkoherrana vuosina 1702-1715 ollut rovaniemeläissyntyinen Sigfrid Bonelius lienee tuntenut nimismiehen apulaisen neljännesmies Heikki Törmäsen entuudestaan Rovaniemeltä.
  • Ristilammen Heiskalassa vuodesta 1717 asunut Heikki Heikinpoika Törmänen (s.n. 1690) olisi voinut olla rovaniemeläisen Heikki Heikinpoika Törmäsen (Halvari?) (s.n. 1665) poika.
  • Johtuiko Elina Pehrintyttären paluu poikansa Pehrin luokse Rovaniemelle vuosien 1721-1730 välillä puolisonsa Heikki Heikinpoika Törmäsen menehtymisestä Kuusamossa vuoden 1720 jälkeen?

LOPPUPÄÄTELMÄT:

Yhden ainoan asiakirjamerkinnän perusteella rovaniemeläistä Heikki Heikinpoika Halvaria (s.n. 1665) ei voi varmuudella osoittaa Kuusamon Heikki Heikinpoika Törmäsen (s.n. 1690 k.1764) isäksi.

Aihetodisteiden perusteella voisi olettaa, että Kuusamon Ristilammen eli Törmäsen – nykyään Törmäsenvaaran – uudisasuttajan Heikki Heikinpoika Törmäsen (s.n. 1690 k.1764) vanhemmat olivat mahdollisesti Rovaniemeltä lähtöisin olleet Heikki Heikinpoika Törmänen (Halvari?) (s.n. 1665 k. mahdollisesti. 1720-luvulla) ja Elina Pehrintytär (s.n. välillä 1635-1645 k.1731).

Kun asiakirjalähteet on jo läpikäyty, ainoaksi mahdollisuudeksi Kuusamon Törmästen alkuperän varmistamiseksi jää DNA testaus. Toivottavasti asiaan saadaan joskus tulevaisuudessa valaisua.

KIITOKSET:

Kirjoittaja haluaa erikseen mainita kiitoksensa Valto Kukalle, joka on hakenut tietoja Törmäsistä Kuusamoa koskevista 1700-luvun käräjäpöytäkirjoista.

4.9.2023 Riitta Kurkela

Lähteet:

Rovaniemen seurakunnan kirkonkirjat vuosilta 1700-1741
Pohjanmaan läänin tilejä: maakirjat, henkikirjat, kymmenykset vuosilta 1640-1735
Pohjois-Pohjanmaan tuomiokirjoista vuosilta 1690-1699
Kemi Lappmarkin käräjiltä vuosilta: 1708, 1722 ja 1727
Väätti Ilkka (2021), Rovaniemen asutushistoria 1520-1660
Pitkä-suku – Esko Pitkänen: https://sites.google.com/site/pitkasuku/kuusamo/uudistilat
P-Pohjanmaan ja Lapin historia III, Pentti Virrankoski (1973)
P-Pohjanmaan ja Lapin historia IV, Aimo Halila (1984)

Henrik ja Margeta Törmäsen jälkipolvi

Henrik Törmänen syntyi noin 1690, kuoli vuonna 1764 ja Margaretha eli Margeta syntyi noin 1697 ja kuoli vuonna 1767. Henrikin isäksi mainitaan käräjäpöytäkirjoissa Henrik. Henrik nuoremman tulo Kuusamoon on edelleen ratkaisematta. Käräjäpöytäkirjojen mukaan Henrik Törmäsen tehtäviä ovat olleet aluksi kyytirättärin tehtävät ja vuodesta 1722 alkaen toiminta neljännesmiehenä. Käräjäpöytäkirjojen ja veroluetteloiden mukaan Henrik-nimi periytyy kolmessa sukupolvessa. Hänen puolisonsa Margetan isä mainitaan Kuusamon kirkonkirjoissa olleen Johan eli Juho. Hänen sukunimeä ei tiedetä varmasti.

Törmäsen perheeseen syntyi kymmenen lasta, joista nuorimmat Anders eli Antti ja Sophia menehtyivät pieninä. Lapsista kuusi oli tyttöä ja neljä poikaa.

Seuraavassa lyhyesti historiaa Henrik ja Margeta Törmäsen lapsista ja heidän aviopuolisoistaan.

  • Elin syntyi noin vuonna 1722 ja kuoli vuonna 1768. Hän avioitui Pehr Pehrinpoika Heickisen, syntyi noin vuonna 1719 ja kuoli 1755, kanssa. Pehrin kuoltua Elin avioitui uudelleen Lars Pehrinpoika Kyllin, syntynyt vuonna 1734 ja kuollut 1806, kanssa. Molemmista avioliitoista syntyi yhteensä kuusi lasta, joista kolmen lapsen jälkipolvea on jatkunut.
  • Brita syntyi noin vuonna 1727 ja kuoli vuonna 1785 ja avioitui Erik Olofinpoika Kurtin, syntynyt noin 1719 ja kuollut vuonna 1793, kanssa. Heillä oli viisi lasta, joista suku jatkui edelleen.
  • Catharina syntyi noin vuonna 1728 ja kuoli vuonna 1806. Hän avioitui Daniel Bengtinpoika Kelan, syntynyt noin vuonna 1728 ja kuollut vuonna 1766, kanssa. Avioliitosta syntyi kahdeksan lasta, joista suku jatkui. Danielin kuoltua Catharina avioitui uudelleen leski Anders Johaninpoika Määtän, joka syntyi noin vuonna 1728 ja kuoli vuonna 1785, kanssa. Catharinan ja Andersin avioliitosta ei syntynyt lapsia.
  • Anna syntyi vuonna 1732 ja kuoli vuonna 1808. Hän avioitui Matts Henrikinpoika Karjalaisen, syntynyt noin vuonna 1720 ja kuollut vuonna 1779, kanssa. Heille syntyi kaksitoista lasta, joista jälkipolvi jatkui. Suku tunnetaan myös paikannimellä Rukajärvi.
  • Margetha syntyi vuonna 1735 ja kuoli vuonna 1811. Hän avioitui Staffan Samuelinpoika Määtän, syntyi vuonna 1737 ja kuoli vuonna 1814, kanssa. Perheeseen syntyi yksitoista lasta, joista suku jatkui edelleen. Sukunimi vaihtui myöhemmin asuinpaikan mukaan Saapunki-nimeksi.
  • Sophia syntyi vuonna 1740 ja kuoli 1741.

Pojista vanhin, isänsä kaima Henrik, on syntynyt noin vuonna 1720 ja kuollut 1781. Hän avioitui Maria Olofintytär Pesosen, syntynyt noin vuonna 1726 ja kuollut vuonna 1809, kanssa. Perheeseen syntyi kahdeksan lasta, joista suku jatkui.

Seuraava pojista, Sigfrid, syntyi noin vuonna 1730 ja kuoli vuonna 1812. Hän avioitui Dorothea Sigfridintytär Granrothin kanssa, joka syntyi vuonna 1736 ja kuoli vuonna 1820. Jälkipolvea syntyi kaksitoista lasta, joista suku jatkui edelleen.

Poika Johan syntyi vuonna 1733 ja kuoli vuonna 1793. Hän avioitui Maria Pehrintytär Heickisen kanssa, joka syntyi vuonna 1735 ja kuoli vuonna 1779. Heille syntyi yksitoista lasta. Johan avioitui Marian kuoltua uudelleen leski Margareta Johanintytär Kranckin kanssa, syntynyt 1754 ja kuollut 1840. Tästä avioliitosta syntyi seitsemän lasta. Molemmista avioliitoista jälkipolvea jatkui edelleen.

Anders, nuorin pojista, on syntynyt vuonna 1737 ja kuollut neljän vuoden iässä vuonna 1741.

Vuoden 1767 veroluettelon mukaan pojat Henrik ja Sigfrid Törmänen asuivat Lämsänkylän Ristilammin Heiskalan tilaa isänsä Henrikin (1690 – 1764) kuoltua. Nuorin veljistä, Johan Henrikinpoika Törmänen, asui tuolloin Heikkilän kylän Kirpistön tilalla. Lisäksi vuoden 1768 käräjäpöytäkirjasta ilmenee, että Henrikinpojat, Henrik ja Sigfrid Törmänen, ostivat Johan Henrikinpoika Törmäseltä hänen osuutensa Ristilammin Heiskalan tilasta.