Tervetuloa Törmäsen sukuseura ry:n uudistetuille verkkosivuille!
Sukuseuran ensimmäiset www.tormaset.fi -sivut luotiin vuonna 2007. Ne laati silloinen sukuseuran puheenjohtaja Esko Törmänen. Esko tuotti sisällön ja poikansa Kai Törmänen toteutti sivujen teknisen puolen.
Nyt on tullut aika kiittää Eskoa ja Kaita ansiokkaasta työstä sukuseuran hyväksi ja samalla saattaa nähtäväksi seuran uudistetut sivut.
Sukuseuran uudistuneiden sivujen sisällön tuottamisesta ovat vastanneet seuran sihteeri Antti Törmänen ja varapuheenjohtaja Leena Takkinen sekä tekniseltä osalta Koillismaan Mikrotukipalvelu Juho Määttä. Tekstin oikeinkirjoituksen ja kielen oikeellisuuden on tarkistanut oikolukija FM Jouni Virolainen.
Vanhojen sivujen sisältöä on pyritty tuomaan uudistetuille sivuille mahdollisimman paljon. Uusien sivujen sisällön käyttöä on rajoitettu siten, että ainoastaan pääsivut ovat julkiset. Jäsenille-sivut ovat luettavissa liittymällä Törmäsen sukuseura ry:n jäseneksi. Jäsenyyteen liittyvät asiat löydät kohdasta Jäsenyys. Toistaiseksi blogi-sivut on suljettu, ja uusi sukutyöryhmä työstää näiden sisältöä.
Liity jäseneksi
Matka sukumme juurille. Meitä Törmäsen sukuun kuuluvia on arviolta 15 000, joista elossa olevia noin 6000 ja näistä sukuseuran jäseniä noin 200. Tapaamme vanhoja tuttuja ja uusia sukulaisia joka kolmas vuosi järjestettävissä sukutapaamisissa. Retkillä tutustumme sukumme entisiin ja nykyisiin jälkipolviin sekä sukuamme kiinnostaviin kohteisiin. Jäsenkirjeitse, Facebook-sivuilta sekä edellä mainituilta seuran jäsenille tarkoitetuilta www.tormaset.fi -sivuilta saa tietoa sukuseuran toiminnasta. Sukuseuraamme voi myös tulla mukaan kehittämään seuramme toimintaa entistäkin vireämmäksi ja laadukkaammaksi.
Sukuseura
Törmäsen suku on vanhoja talonpoikaissukuja. Sukuseuran nimen juuret juontuvat 1700-luvulle alun Ristilammin Heiskalan tilaan. Sinne Henrik Törmänen, syntynyt noin vuonna 1690 ja kuollut vuonna 1764, asettui asumaan vuonna 1719. Ensimmäisen kerran Henrik Törmänen esiintyy vuonna 1720 laaditussa veroluettelossa. Kuvernööri otti Henrik Törmäsen kruununtilan asukkaaksi ja antoi hänelle vuonna 1719 imissiokirjan eli sijoituskirjan Ristilammin eli Heiskalan tilaan. Hän sai verovapautta viisi vuotta eli veronmaksu alkoi vuonna 1725.
Törmäsenvaara eli Törmänen muodostui myöhemmin asukkaiden mukaan kylän nimeksi.
Ajankohtaista
- Sukuseuran hallitus kokoontuuSukuseuran hallitus kokoontuu perjantaina 19.5.2023 klo 18.00. Mahdolliset asiat kokoukseen sähköpostilla sihteerille: tormasensukuseura@gmail.com
Henrik ja Margeta Törmäsen jälkipolvi
Henrik Törmänen syntyi noin 1690, kuoli vuonna 1764 ja Margaretha eli Margeta syntyi noin 1697 ja kuoli vuonna 1767. Henrikin isäksi mainitaan käräjäpöytäkirjoissa Henrik. Henrik nuoremman tulo Kuusamoon on edelleen ratkaisematta. Käräjäpöytäkirjojen mukaan Henrik Törmäsen tehtäviä ovat olleet aluksi kyytirättärin tehtävät ja vuodesta 1722 alkaen toiminta neljännesmiehenä. Käräjäpöytäkirjojen ja veroluetteloiden mukaan Henrik-nimi periytyy kolmessa sukupolvessa. Hänen puolisonsa Margetan isä mainitaan Kuusamon kirkonkirjoissa olleen Johan eli Juho. Hänen sukunimeä ei tiedetä varmasti.
Törmäsen perheeseen syntyi kymmenen lasta, joista nuorimmat Anders eli Antti ja Sophia menehtyivät pieninä. Lapsista kuusi oli tyttöä ja neljä poikaa.
Seuraavassa lyhyesti historiaa Henrik ja Margeta Törmäsen lapsista ja heidän aviopuolisoistaan.
- Elin syntyi noin vuonna 1722 ja kuoli vuonna 1768. Hän avioitui Pehr Pehrinpoika Heickisen, syntyi noin vuonna 1719 ja kuoli 1755, kanssa. Pehrin kuoltua Elin avioitui uudelleen Lars Pehrinpoika Kyllin, syntynyt vuonna 1734 ja kuollut 1806, kanssa. Molemmista avioliitoista syntyi yhteensä kuusi lasta, joista kolmen lapsen jälkipolvea on jatkunut.
- Brita syntyi noin vuonna 1727 ja kuoli vuonna 1785 ja avioitui Erik Olofinpoika Kurtin, syntynyt noin 1719 ja kuollut vuonna 1793, kanssa. Heillä oli viisi lasta, joista suku jatkui edelleen.
- Catharina syntyi noin vuonna 1728 ja kuoli vuonna 1806. Hän avioitui Daniel Bengtinpoika Kelan, syntynyt noin vuonna 1728 ja kuollut vuonna 1766, kanssa. Avioliitosta syntyi kahdeksan lasta, joista suku jatkui. Danielin kuoltua Catharina avioitui uudelleen leski Anders Johaninpoika Määtän, joka syntyi noin vuonna 1728 ja kuoli vuonna 1785, kanssa. Catharinan ja Andersin avioliitosta ei syntynyt lapsia.
- Anna syntyi vuonna 1732 ja kuoli vuonna 1808. Hän avioitui Matts Henrikinpoika Karjalaisen, syntynyt noin vuonna 1720 ja kuollut vuonna 1779, kanssa. Heille syntyi kaksitoista lasta, joista jälkipolvi jatkui. Suku tunnetaan myös paikannimellä Rukajärvi.
- Margetha syntyi vuonna 1735 ja kuoli vuonna 1811. Hän avioitui Staffan Samuelinpoika Määtän, syntyi vuonna 1737 ja kuoli vuonna 1814, kanssa. Perheeseen syntyi yksitoista lasta, joista suku jatkui edelleen. Sukunimi vaihtui myöhemmin asuinpaikan mukaan Saapunki-nimeksi.
- Sophia syntyi vuonna 1740 ja kuoli 1741.
Pojista vanhin, isänsä kaima Henrik, on syntynyt noin vuonna 1720 ja kuollut 1781. Hän avioitui Maria Olofintytär Pesosen, syntynyt noin vuonna 1726 ja kuollut vuonna 1809, kanssa. Perheeseen syntyi kahdeksan lasta, joista suku jatkui.
Seuraava pojista, Sigfrid, syntyi noin vuonna 1730 ja kuoli vuonna 1812. Hän avioitui Dorothea Sigfridintytär Granrothin kanssa, joka syntyi vuonna 1736 ja kuoli vuonna 1820. Jälkipolvea syntyi kaksitoista lasta, joista suku jatkui edelleen.
Poika Johan syntyi vuonna 1733 ja kuoli vuonna 1793. Hän avioitui Maria Pehrintytär Heickisen kanssa, joka syntyi vuonna 1735 ja kuoli vuonna 1779. Heille syntyi yksitoista lasta. Johan avioitui Marian kuoltua uudelleen leski Margareta Johanintytär Kranckin kanssa, syntynyt 1754 ja kuollut 1840. Tästä avioliitosta syntyi seitsemän lasta. Molemmista avioliitoista jälkipolvea jatkui edelleen.
Anders, nuorin pojista, on syntynyt vuonna 1737 ja kuollut neljän vuoden iässä vuonna 1741.
Vuoden 1767 veroluettelon mukaan pojat Henrik ja Sigfrid Törmänen asuivat Lämsänkylän Ristilammin Heiskalan tilaa isänsä Henrikin (1690 – 1764) kuoltua. Nuorin veljistä, Johan Henrikinpoika Törmänen, asui tuolloin Heikkilän kylän Kirpistön tilalla. Lisäksi vuoden 1768 käräjäpöytäkirjasta ilmenee, että Henrikinpojat, Henrik ja Sigfrid Törmänen, ostivat Johan Henrikinpoika Törmäseltä hänen osuutensa Ristilammin Heiskalan tilasta.