Sihteeri Antti Törmäseltä olen saanut tarkat pöytäkirjaotteet asioiden käsittelystä vuosien 2008–2013 ajalta.
Vuosina 2008–2010 puheenjohtajana toimi Esko Törmänen ja sihteerinä Aira Törmänen.
Vuosina 2011–2013 puheenjohtajana toimi Tuomo Törmänen ja sihteerinä Esko Törmänen.
Yhteensä viiden vuoden ajalta pöytäkirjoihin sisältyy tiivistä sukupuiston asioiden käsittelyä.
Varsinainen päätös sukupuun istuttamisesta tehtiin sukuseuran varsinaisessa kokouksessa vuonna 2007.
Joulukuu 2008, hallituksen kokous:
”Haetaan lupa Kuusamon kaupungilta oman sukupuun istuttamiseen sukujen puistoon (Rankanpuisto) kirkon läheisyyteen. Päätettiin, että Leena Takkinen nimeää puun lajikkeen, kun istutus paikka on tiedossa. Esko Törmänen ottaa selvää laatan materiaalista puun läheisyyteen.”
Joulukuu 2009, hallituksen kokous:
”Sukupäivien suunnittelua: Ohjelma sunnuntaina 9.7. Sukupuun istutus sukujen puistoon. Mikä puu istutetaan, hallitus tekee päätöksen keväällä pidettävässä kokouksessa. Asiantuntijana käytetään Leena Takkista. Hallitus tekee matkan keväällä Törmäsenvaaralle suvun alkusijoille, mistä istutettava puu hankitaan. Sukupuun yhteyteen laitetttavan laatan suunnittelee Esko Törmänen ja se pyritään valamaan pronssiin mahdollisesti Kuusamon kansanopiston kesän pronssivalukurssilla. Kivi, johon laatta kiinnitetään valitaan mahdollisesti Kantokylän Aapramin vanhoista asuinrakennuksen peruskivistä Törmäsenvaaralla käynnin yhteydessä.”
Toukokuu 2010, hallituksen ja sukutyöryhmän kokous:
”Sukupäivien ohjelman tarkennus: Istutettavan sukupuun hankkii Leena Takkinen. Hän hoitaa myös istutuspaikan kuntoon. Leenan kanssa puun istutustapahtumaan osallistuu Leenan perheen neljä sukupolvea. Istutettavan puun vierelle tuodaan Törmäsenvaaralta vanhan rakennuksen kivijalasta isokoinen kivi. Kiinnitettävän reliefin lupaa tehdä Esko Törmänen. Kivi käydään valitsemassa kokouksen päätteeksi ja sen kuljettamisesta sukupuupuistoon sovitaan myöhemmin.”
6.7.2011, hallituksen kokous:
”Keskusteltiin viime kesänä istutetusta sukupuusta. Puu on lähtenyt kasvamaan hyvin. Pidetään huoli nurmikon kitkemisestä puun lähettyviltä ja tiedustellaan kaupungin puutarhurilta, onko mahdollista laajentaa kivetystä muistoreliefin ja puun välille, koska puu on vaarassa vahingoittua nurmen leikkauksen yhteydessä.”
12.10.2011, hallituksen kokous:
”Sukupuulle on tehty ilkivaltaa katkaisemalla männyn latva. Päätettiin istuttaa ensi kesänä Hännisestä esivalmisteltu uusi mänty. Uuden puun istuttamisen hoitavat Leena Takkinen ja Aira Törmänen.”
19.4.2012, hallituksen kokous:
”Odotetaan lumien ja roudan sulamista uuden puun istuttamista varten.”
16.11.2012, hallituksen kokous:
”Keskusteltiin sukupuun vaihtamisesta uuteen. Puuhun on alkanut kasvamaan uusi latvaoksa. Puun vaihtamiseen ei lähdetä, tarkkaillaan puun latvakehitystä.”
6.6.2013, hallituksen kokous:
”Sukupuu voi hyvin sukujen puistossa. Ilkivaltaan joutunut puu on kasvattanut uuden latvan.”
Muutamia muutoksia sukupuun istuttamiseen liittyviin päätöksiin viiden vuoden ajalta:
Miksi juuri mänty? Mänty on valtapuu Törmäsenvaaralla ja Kuusamon eteläosissa. Valtapuu kertoo alueen maaperästä ja luonnonolosuhteista. Mäntyä pidetään myös Törmäsen sukua kuvaavana puuna: pitkäikäisenä ja samoilla sijoilla pysyvänä.
Lopulta mänty hankittiin varmuuden vuoksi Lassilan taimistolta Tyrnävältä. Katsottiin, että siellä on paras asiantuntemus pohjoisen kasvillisuudesta. Mänty ei ole aivan helpoin istutettava puu. Käsittämättömintä oli puuhun kohdistunut ilkivalta.
Nyt puu on komea, yli kymmenmetrinen mänty. Siinä on kolme latvaa, joissa voi nähdä suvun symboliikkaa. Kantaisä Heikki Törmäsellä oli kolme poikaa, jotka asettuivat eri puolille Kuusamoa. Näistä kolmesta pojasta sai alkunsa Törmänen-sukunimen leviäminen Kuusamon alueelle.
Puun sijainti on paras mahdollinen. Se kasvaa puiston laidassa, lähimpänä kirkkoa ja sankarihautoja. Kolmilatvaisenakin se sopii hyvin paikalleen kasvamaan. Sukupuupuisto on jo nyt ahdas ja tiivis 13. sukupuun istutuksen jälkeen.
Kuusamon sankarihaudoissa on 444 nimeä. Törmänen-nimestä on ajan saatossa muodostunut kirkonkirjoihin useita sukunimiä: Aartola, Aho, Heikkilä, Hänninen, Kaikkonen, Kantola, Kuukasjärvi, Multas, Multasniemi, Mustaniemi ja Saarela sekä Amerikassa Torma ja Dormanen.
Näitä nimiä kantavia sankarivainajia on haudoissa yhteensä 21.
Olkoon tämä puu pystytetty myös näiden sankarivainajien muistolle.
Kirjoittaja Esko Törmänen, 2025