Aikaisemmalta ajalta minulle ovat tulleet tutuiksi Seppo Ervastin ansiokkaasti laatimat Kuusamon historia -kirjat. Kuusamon seurakunnan historia -teoksen ensimmäisen osan sivulla 101 on tekstiä Heikki Törmäsestä.
Sivulla käsitellään laajasti hautausmaan huonoa hoitoa sekä syitä tilanteeseen 1730–1740-luvuilla.
Tässä lainattua tekstiä:
”Kirkkomaan arvokkaimmat paikat sijaitsivat v. 1759 valmistuneesta kellotapulista itään eli pappilaan päin. Sinne on haudattu mm. nimismies Sihveri Granroth, lautamies Antti Määttä, kirkkoherra Johan Gustf Krank.
Näistä haudoista kaartaen länteen ja pohjoiseen sijaitsivat kirkkomaan kysytyimmät hautapaikat.
Etenkin vuosisadan alkupuoliskolla hautaamisessa ja hautausmaan hoidossa näyttää vallinneen suuri epäjärjestys. 1735 pitäjänkokous kielsi ketään hautaamasta vainajia ilman kirkkoherran lupaa.
Merkkimiehet lunastivat hautapaikkansa hyvissä ajoin etukäteen.
Köyhät ja kurjat haudattiin kirkon varoilla hautaan, joka sattui olemaan vapaana.
Neljännesmies Heikki Törmänen valitti 1747 että hänen ostamansa ja kaivamansa hautapaikka oli täytetty köyhillä ja kurjilla.
Hän sai itselleen uuden hautapaikan.”
Kuusamon historia -kirjoissa on ainakin kuusi mainintaa Heikki Törmäsestä, muun muassa sivuilla 145, 174, 260 ja 473.
”Ristilammen eli Heiskalan talon isäntä, neljännesmies Heikki Törmänen, Törmäsenvaaran kanta-asukas.”
”Paanajärven asuttaminen. Venäjän kansalainen Andrei Maronoff myi tilansa kuusamolaiseille veljeksille Juho, Hekki ja Sihveri Heikinpoika Törmäselle. Kyseiset miehet olivat neljännesmies Heikki Törmäsen poikia, jotka näin olivat hankkimassa lisämaata valtakunnan rajan tuntumasta. Tilan nimi oli Kallioniemi ja se katsottiin nyt kuuluvan Ruotsin puolelle.”
Siis Ruotsin ja Venäjän rajaa siirrettiin tilakaupan vuoksi.
”Vauraimmat porotilat, Heikki Törmänen 40 poroa.”
Tämä oli kolmanneksi suurin porokarja Kuusamon alueella.
”Varakkaimmat viljelijät eri kylissä. ‘Uutterat Törmäset’ ovat raivanneet 24 tynnyrinalaa. Luettelossa mainitaan ruis, ohra, peruna ja nauris.”
Lukujen perusteella kyseessä oli Kuusamon alueen kolmanneksi varakkain tila.
”Neljännesmies = virkamiesten apuna neljänneskunnan veronkannossa, järjestyksen pidossa yms. toiminut henkilö.” 1
Kirjoittaja Esko Törmänen, 2025
Lähteet: