Mistä näitä Törmäsiä tulee?

Julkaistu

Jouko Vahtolan mukaan Siikajoella on asunut Törmäsiä useissa taloissa ensimmäisten veroluetteloiden laatimisen aikaan 1500-luvun puolivälissä. Vanhimmat merkinnät Törmäsistä, jotka olivat asettuneet Kemijoen varrelle, ovat vuoden 1572 veroluetteloissa. Nämä muun muassa Paakkolaan ja Rovaniemelle muuttaneet Törmäset ovat Vahtolan mukaan melko varmasti lähtöisin Siikajoen seudulta. 1

Kuusamoon tulleen Heikki Törmäsen (s. n. 1690-1764) syntymäajankohta on selvitystyön kannalta hankala, sillä kirkonkirjoja ei vielä ollut, ja isoviha sekoitti kaikkea viranomaistoimintaa. Kartoitin Törmä-Törmälä taloja Siikajoen ja Pyhäjoen seuduilta veroluetteloaineistojen pohjalta. Pohjoisempia alueita tarkastelin mainittujen aineistojen lisäksi seurakuntien aineistojen sekä Hiski:n että GENI:n avulla. Sen lisäksi, että tavoittelin Heikki-nimisiä Törmäsiä, tarkastelin Törmäs-isälinjoja, joista olisi mahdollisesti teetettynä Y-DNA testi.

Kuka on ”talon alkuperäistä sukua”? Talojen suvut saattoivat vaihtua aikojen saatossa useista eri syistä. Tulijan sukunimi vaihtui useimmiten uuden asumapaikan mukaan talon nimeksi, mutta saattoi käydä myös toisinpäin. Kuusamon Ristilammen eli Heiskalan nimi vaihtui Törmäseksi sitä asuttaneen suvun mukaan. Tässä tarkastelussa Kuusamon Heikki Törmäsen sukua olisivat hänen vanhempansa, jotka olisivat syntyneet noin 1645 – 1670, ja heistä olisi käytetty sukunimeä Törmänen.

Pohjanmaan Törmä-Törmälä-Törmänen taloista vuosilta 1640 – 1725

Pyhäjoen pitäjän Oulaisten kylässä on ollut vanhastaan Törmän talo. Sen poika Heikki Pekanpoika lähti talosta vuoden 1675 tienoilla puolisonsa Riitta Yrjöntyttären kanssa. Heikin veljen Pekan leski Kaarina avioitui talon rengin Heikin kanssa, josta tuli talon isäntä nimellä Heikki Törmä. Tämä lähti talosta vuonna 1710, kun edellisen isännän poika Yrjö otti vuorollaan talon isännyyden. Isovihan jälkeen talon asutti Pekka Niilonpoika Törmä/Törmälä vaimonsa Liisan kanssa – eri sukua kuin aiemmat asukkaat.

Törmän talon toiseksi isännäksi kirjattiin Eerikki Martinpoika Törmä 1600-luvun puolivälissä. Eerikillä olivat pojat Jooseppi (Juho), Jaakko ja Yrjö. Heillä ei ole mainittu olevan miespuolisia jälkeläisiä. Isovihan jälkeen vuoden 1725 veroluettelossa talon isännäksi on mainittu Johan Törmä, joka ei pystynyt maksamaan veroja. Netistä löytyvän Oulaisten sukuja Törmälä selvityksen mukaan tässä sukuhaarasta ei ole tiedossa mieslinjaisia sukulinjoja, eikä heitä myöskään löydy Hiski:stä.

Salon pitäjän Piehingin kylässä, joka nykyään on Haapajokea, on ollut Törmälän talo. Juhani Merihaara on koonnut seutukunnan varhaishistoriaa nettisivuille Piehinki – Haapajoki varhaisasutushistoriaa. Vanhojen veroasiakirjojen mukaan Törmälän talossa ovat olleet isäntinä Paavo Niilonpoika, Lauri Paavonpoika ja Jooseppi Laurinpoika, joka lienee syntynyt noin vuoden 1600 tienoilla. Tämän miessukulinjan Juho Juhonp. Törmälästä (1744 – 1809) tuli Myllylän torppari. Hänen sukuhaarallaan ei ole GENI:ssä olevan sukuselvityksen mukaan nykypäiviin ulottuvaa mieslinjaa. Törmälän talon toisella puolikkaalla on ollut muita isäntiä, joilla ei vaikuttaisi olevan mitään yhteistä Heikki Törmäsen kanssa.

Matti Leiviskä on lisensiaattityössään Siikajokilaakson asutuksen synty–nimistöhistoriallinen tutkimus (2011) käsitellyt myös Törmä – Törmälä talon nimeä ja varhaista asutusta. Veroluetteloista selviää, että Siikajoen kylässä on ollut talollisena 1500-luvun lopulla Sven Terma ja hänen jälkeensä poikansa Olli (Termen, Termoin Termainen), mikä nimi lienee tarkoittanut Törmää. Erityisesti Ä ja Ö kirjaimet samassa sanassa ovat tuottaneet ruotsalaisille kirjureille ongelmia, sillä esim. Määttä on kirjoitettu muun muassa seuraavasti Mettein, Måtten, Mättäÿin. Törmälän talossa oli isäntänä ennen 1670-lukua Matti Eerikinpoika Törmälä, jonka jälkeen isännäksi tuli Antti Antinpoika Lahdenperä, jonka vävykin oli Antti Antinpoika. Lahdenperän lisäksi asiakirjoihin ilmestyi sieltä välillä poistunut Törmälän talo, joissa molemmissa oli isäntänä Antti Antinpoika. Viimeksi mainitun talon Antilla oli poika Heikki, joka kuitenkin kuoli vuonna 1701. Ennen isovihaa Törmälän vanha talo oli jakautunut neljään osaan Antti Leskelälle, Matti Lahdenperälle, Juho Törmälälle ja Hannu Ukolle. Heikki-nimistä poikaa ei ainakaan veroasiakirjoissa näy ennen tai jälkeen isovihan ajan.

Henkilön vihkimisajankohdan tai kuolinvuoden sekä lapsen syntymävuoden avulla pystyy muodostamaan karkean arvion vanhempien syntymäajankohdasta. Näistä tiedoista voi edelleen arvioida isovanhempien syntymävuosia. Tarkastelin Pohjanmaan seurakuntien (Raahe, Haapavesi, Oulainen, Ii, Oulu tksrk, Siikajoki, Saloinen) sekä Käkisalmen luetteloista Hiski:n avulla syntyneitten vihittyjen ja haudattujen luetteloiden Törmä – Törmälä -Törmänen-nimiset henkilöt. Näistä seurakunnista ei löytynyt Heikki Törmäsen vanhemmiksi sopivia henkilöitä.

Tarkastelin myös Kemijärven, Kemin ja Alatornion seurakuntien Törmä – Törmäsiä. Kemijärven Urpo Eerikinpoika Törmänen (1666 – 1729) jälkeläisineen – suvun myöhempi sukunimi Kallanvaara – kuluu DNA-tulosten mukaan Rovaniemen Törmästen sukuhaaraan.

Kemin msrk:n (rk 1709 – 1741) Törmän talossa olleiden Tuomaksen ja Annan pojat kuolivat pieninä. Taloon tuli vävy, joten hänen poikansa eivät kuulu vanhaan Törmästen suvun mieslinjaan.

Kemin rippikirjojen mukaan Alapaakkolan Hannu Juhonpoika Niemi (s. n. 1700) lienee alkujaan ollut Törmänen. Hannun pojat, toisesta avioliitosta Kaarina Antintytär Ruotsalan kanssa, kuolivat nuorina. Tähänkin taloon tuli vävy, eikä vanha miessukulinja jatkunut. Tämän sukuhaaran tietoja on tarkistettu myös GENI:n kautta.

Alatornion Yli-Raumalla oli isäntänä Eerikki Eerikinpoika Törmä, joka lienee syntynyt n. 1665 ja kuollut n. 1742. Hänen poikansa olivat Juho s.1729, Eerikki s.1731 ja Niilo s.1734. Niilon miessukulinjasta on tehty Y-DNA testi, joka osoitti, etteivät he ole sukua Kuusamon Heikki Törmäselle.

Rovaniemen Törmäsen talon Matti Matinpoika (s. n. 1636 – k. n. 1689) ei ole sukua Kuusamon Heikki Törmäselle (s. n. 1690-1764), mikä asia on vahvistunut isälinjaisella Y-DNA-tutkimuksella. Rovaniemen Törmäset ovat edellä mainitun Matti Matinpoika Törmäsen jälkeläisiä, mikä selviää myös verotusaineistoista sekä Rovaniemen seurakunnan aineistoista.

Yhteenvetona edellä tarkastelluista Pohjanmaan Törmä – Törmälä – Törmänen-taloista ja -suvuista voi todeta, ettei niistä löytynyt sopivalta ajanjaksolta sopivaa vanhempaa / vanhempia Kuusamon Heikki Törmäselle.

1 J. Vahtola (1996), Torniojoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty s.156

1.11.2022 Riitta Kurkela

Jaa tämä sivu Facebookissa

Mistä näitä Törmäsiä tulee?