Kuusamo oli ennen Ruotsin kruunun vuonna 1673 antamaa Lapinmaan asutusplakaattia harvalukuisten lappalaisten asuttamaa seutua. Kuusamon ensimmäiset Törmäset ovat paikkakunnalle jostain muualta tulleita, kuten on suurin osa kuusamolaisista suvuista. Kuusamoon tulleen Heikki Heikinpoika Törmäsen (s.n. 1691 k.1764) syntymäajankohta on selvitystyön kannalta hankala, sillä kirkonkirjoja ei vielä ollut ja isoviha sekoitti kaikkea viranomaistoimintaa. Tiedossa on ollut, että Heikin isän nimi oli Heikki Törmänen.
Lähin Törmästen suku asui Rovaniemen Törmäsen talossa 1600-luvun lopulla, joten heidän mahdollinen yhteytensä Kuusamon Törmäsiin oli selvitettävä ensin. DNA-testauksen avulla selvisi:
- Rovaniemen Törmästen suora isälinjainen Y-haploryhmä on E.
- Kuusamon Törmäsenvaaran Heikki Törmäsen suora isälinjainen Y-haploryhmä on N.
Rovaniemen ja Kuusamon Törmästen sukuhaarat eivät ole täten isälinjaista sukua keskenään.
Suvun lähtöpaikkaa oli etsittävä muualta. Tätä varten tarkasteltiin Törmä-Törmälä-Törmänen taloja ja sukuja vuosilta 1640 – 1725 seuraavasti:
- Pyhäjoen pitäjän Oulaisten kylän Törmän talo
- Salon pitäjän Piehingin kylän – nykyistä Haapajokea – Törmälän talo
- Siikajoen kylän Törmälän talo
- Raahen, Haapaveden, Oulaisten, Iin, Oulun, Siikajoen, Saloisten sekä Käkisalmen seurakunnista
- Kemijärven, Kemin ja Alatornion seurakunnista
Yksikään edellä tarkastelluista Törmä – Törmälä – Törmänen taloista tai suvuista ei sopinut Heikki Heikinpoika Törmäsen lähtöpaikaksi. Ainoaksi varteen otettavaksi vaihtoehdoksi jäi Rovaniemen Törmäsen talon lähempi tarkastelu.
Rovaniemen Törmäsen talo
Rovaniemen Törmästen vanhan tilan sai hallintaansa vuonna 1678 Matti Matinpoika Törmänen. Hän kihlautui papin luvalla leskenä pidetyn Elina Pehrintyttären kanssa. Papin selvitellessä Elinan sotaan joutuneen ensimmäisen miehen Hannu Hannin kohtaloa, lapsikin ehti syntyä. Selvisi, että Hannu Hanni olikin elossa, joten asia päätyi käräjille. Kaikesta huolimatta Elinasta tuli Matti Törmäsen puoliso.
Matti Matinp. Törmänen kuoli ennen vuotta 1689, minkä jälkeen leski Elina piti taloa vuoden verran poikansa Pehr Hannunpojan kanssa (s.n.1675), joka oli siis Hannu Hannin jälkeläinen. Törmäsen talon isännäksi merkittiin maakirjaan vuonna 1691 Heikki Heikinpoika Törmänen. Hän asui talossa Elina Pehrintyttären ja tämän lasten kanssa vuoteen 1698 asti. Elina Pehrintytär oli täten avioitunut kolmannen kerran vuoden 1690 tienoilla Heikki Heikinpojan kanssa, joka sai sukunimekseen Törmänen. Mistä kylästä ja talosta Heikki Heikinpoika oli lähtöisin?
Varteenotettava ehdokas löytyy saman kylän Halvarin talosta. Sen oli ottanut viljelykseen Heikki Matinpoika Halvari (s.n.1630 k.n.1700) vuonna 1664. Halvarin talon vanhaisäntä Heikki Matinpoika oli Kemin käräjillä lautamiehenä vuosina 1690-1692 ja 1694-1698. Poikansa Mikko avioitui Valpuri Ollintyttären kanssa vuoden 1680 paikkeilla. Valpuri Ollintytär lienee jäänyt leskeksi, sillä hänen puolisonaan ja talon seuraavana isäntänä vuosina 1688-1697 oli Matti Heikinpoika Halvari. Henkikirjaan hänen veljekseen kirjattiin Heikki (Heikinpoika Halvari) vuonna 1691.
Heikki ja Elina Törmänen muuttivat Maunun taloon vuonna 1699, jolloin Törmäsen talon isännäksi ryhtyi Elinan vanhin poika Pehr Hannunpoika Törmänen (Hanni). Seuraavan vuoden henkikirjassa on mainittuna Heikki Törmänen huomautuksella ”afviken till Lappland” eli Heikki oli häipynyt Lapinmaahan. Elina palasi Törmäsen taloon lastensa luokse. Hän lienee lähtenyt puolisonsa Heikin perään Lapinmaahan, koska hänelle on rippikirjaan kirjattu huomautus ”afviken” vuonna 1701.
Pehr Hannunpoika lähti Törmäsen talosta vuonna 1712 ja otti asuttavakseen veronmaksukyvyttömäksi ajautuneen Kemihaaran kylän Pallarin talon. Törmäsen talon seuraavaksi isännäksi ryhtyi Pehrin velipuoli Antti Matinpoika Törmänen (s.n.1685). Hänen jälkeläisistään on versonut Rovaniemen Törmästen suku, jonka yksi sukuhaara asettui Kuusamon Joukamojärven Kissaniemeen.
Pehr Pallarin taloon on Rovaniemen kinkerikuulustelukirjaan vuosilta 1721-1741 Kemihaaran kylässä merkitty ”moder Elin obiit.” eli Pehrin äiti kuoli Pallarin talossa. Vuonna 1731 kuolleen Elinan omaiseksi on merkitty Pehr Törmänen, mikä paljastaa, että Pehr Pallari oli lähtöisin Törmäsen talosta Rovaniemeltä. Missä Elina on ollut vuosien 1702-1730 aikana, jolloin häntä ei ole mainittu Rovaniemen kirkonkirjoissa?
Kuusamon Heikki Heikinpoika Törmänen
Kemin Lapin Sompion käräjillä vuonna 1708, mainitaan ”fierdings karlen Hindric Hindricksson F(T)orman”. 1 Erään lähteen mukaan Kuusamon Kärpänkylän Penikansuuta olisi asuttanut vuonna 1709 Heikki Törmänen. Seuraavan kerran Heikki Törmänen mainitaan edesmenneen kirkkoherra Sigfrid Boneliuksen perikunnan omistaman Haukiniemen asukkaana neljän ja puolen vuoden ajan vuosina 1719-1724.
Heikki Heikinpoika Törmänen asutti Ristilammen eli Heiskalan aution, mihin hän sai imission vuonna 1720, asuttuaan tilalla sitä ennen jo kolme vuotta. Ristilammen Heikki Törmänen oli syntynyt tuomiokirjojen mukaan vuosien 1687-1690 välillä. Hän asui uudistilallaan aina kuolemaansa eli vuoteen 1764 asti.
Heikki Heikinpoika Törmäsen puoliso Elina Pehrintytär olisi syntynyt kirkonkirjoihin merkityn korkean kuolinikänsä – 92 2 vuotta – mukaan vuonna 1639. Elina vapautettiin henkirahan maksusta 1698, joten hän olisi syntynyt noin vuonna 1635. Elina lienee syntynyt noin vuosien 1635-1645 tienoilla. On mahdollista, että äidiksi iäkkäällä Elinalla ja Heikillä olisi ollut yhteinen lapsi – Heikki Heikinpoika Törmänen, joka olisi syntynyt noin vuoden 1690 tienoilla Rovaniemellä.
1 Lienee kirjurin virhe, sillä Forman nimi on esillä vain kerran – neljännesmiehenä Heikki Heikinpoika Törmänen.
2 Rovaniemen kirkonkirjoihin on kirjattu epäilyttävästi 1700-luvun alkupuolella usean henkilön kuoliniäksi 72 tai 92 vuotta?
YHTEENVETO:
Varmistettuja tietoja:
- Rovaniemellä oli Törmäsen talon isäntänä vuosina 1691-1698 Heikki Heikinpoika Törmänen puolisonaan Elina Pehrintytär. He molemmat lähtivät Lapinmaahan vuosina 1700 ja 1701.
- Kuusamon Ristilammen Heiskalassa vuodesta 1717 asuneen Heikki Heikinpoika Törmäsen (s.n. 1690 k.1764) isä oli Heikki Törmänen.
- Haukiniemen talon asukkaana oli vuosina 1719-1723 Heikki Törmänen.
- Elina Pehrintytär palasi Rovaniemelle vanhimman poikansa Pehr Pallarin (Törmänen – Hanni) taloon vuosien 1721-1731 välillä, missä hän kuoli vuonna 1731.
- Heikki Heikinpoika Törmäsen (s.n.1720 k.1781) vanhimpien lasten nimet olivat Heikki ja Elina, mikä viitaisi siihen, että he olisivat saaneet ajan tapojen mukaisesti isovanhempiensa nimet.
Oletuksia:
- Neljännesmies Heikki Heikinpoika Forman (ilmeisesti Törmänen) ja Haukiniemen talollisena vuosina 1719-1723 mainittu Heikki Törmänen (s.n. 1665) ovat mahdollisesti olleet yksi ja sama henkilö.
- Kuusamon kirkkoherrana vuosina 1702-1715 ollut rovaniemeläissyntyinen Sigfrid Bonelius lienee tuntenut nimismiehen apulaisen neljännesmies Heikki Törmäsen entuudestaan Rovaniemeltä.
- Ristilammen Heiskalassa vuodesta 1717 asunut Heikki Heikinpoika Törmänen (s.n. 1690) olisi voinut olla rovaniemeläisen Heikki Heikinpoika Törmäsen (Halvari?) (s.n. 1665) poika.
- Johtuiko Elina Pehrintyttären paluu poikansa Pehrin luokse Rovaniemelle vuosien 1721-1730 välillä puolisonsa Heikki Heikinpoika Törmäsen menehtymisestä Kuusamossa vuoden 1720 jälkeen?
LOPPUPÄÄTELMÄT:
Yhden ainoan asiakirjamerkinnän perusteella rovaniemeläistä Heikki Heikinpoika Halvaria (s.n. 1665) ei voi varmuudella osoittaa Kuusamon Heikki Heikinpoika Törmäsen (s.n. 1690 k.1764) isäksi.
Aihetodisteiden perusteella voisi olettaa, että Kuusamon Ristilammen eli Törmäsen – nykyään Törmäsenvaaran – uudisasuttajan Heikki Heikinpoika Törmäsen (s.n. 1690 k.1764) vanhemmat olivat mahdollisesti Rovaniemeltä lähtöisin olleet Heikki Heikinpoika Törmänen (Halvari?) (s.n. 1665 k. mahdollisesti. 1720-luvulla) ja Elina Pehrintytär (s.n. välillä 1635-1645 k.1731).
Kun asiakirjalähteet on jo läpikäyty, ainoaksi mahdollisuudeksi Kuusamon Törmästen alkuperän varmistamiseksi jää DNA testaus. Toivottavasti asiaan saadaan joskus tulevaisuudessa valaisua.
KIITOKSET:
Kirjoittaja haluaa erikseen mainita kiitoksensa Valto Kukalle, joka on hakenut tietoja Törmäsistä Kuusamoa koskevista 1700-luvun käräjäpöytäkirjoista.
5.9.2023 Riitta Kurkela
Lähteet:
Rovaniemen seurakunnan kirkonkirjat vuosilta 1700-1741
Pohjanmaan läänin tilejä: maakirjat, henkikirjat, kymmenykset vuosilta 1640-1735
Pohjois-Pohjanmaan tuomiokirjoista vuosilta 1690-1699
Kemi Lappmarkin käräjiltä vuosilta: 1708, 1722 ja 1727
Väätti Ilkka (2021), Rovaniemen asutushistoria 1520-1660
Pitkä-suku – Esko Pitkänen: https://sites.google.com/site/pitkasuku/kuusamo/uudistilat
P-Pohjanmaan ja Lapin historia III, Pentti Virrankoski (1973)
P-Pohjanmaan ja Lapin historia IV, Aimo Halila (1984)