Kirjoittaja Elina Pohtila
Pesosen sukuseura ry:n tiedottaja
Pesosen sukuseura järjesti sukutapaamisen Kuusamossa 11.–12. heinäkuuta 2026. Kaksipäiväinen tapahtuma kokosi yhteen sukulaisia ja sukututkimuksesta kiinnostuneita tutustumaan Pesosten ja muutoinkin Kuusamon alueen sukuhistoriaan.
Lauantain seminaari Kuusamo-opistolla tarjosi mahdollisuuksia tutustua sukuhistorioihin teemana ”Tunnetko sukusi historian?”. Sukuseuran puheenjohtaja Viljo Pesonen avasi tilaisuuden, minkä jälkeen kuultiin sukuseuran ajankohtaisia kuulumisia ja Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvästä Suku on kulttuuria -hankkeesta.
Pesosen sukuseuralla on ollut työteliäs kausi takana ja seuran asioita on päivitetty urakalla. Sukuseuran hallitus on järjestänyt etätapaamisia tiheään tahtiin. Sukuseuran tiedottamista seuran kotisivujen uudistumisen ja Facebookin seuratilin elävöittämisen kautta monipuolista tietoa seuran tapahtumista on saatu jaettua seuran jäsenille entistä paremmin. Verkostoitumista toisten sukuseurojen kanssa on edistetty erityisen paljon Pesosen sukuseuran liityttyä Suku on kulttuuria – hankkeeseen ja yhteystietojen päivittämisen myötä Suomen Sukututkimusseuran rekisteriin. Sukuseuralla on myös meneillään merkittävä sukuhistoriallisen tiedonkeruun ja sukuaineistojen kokoamisen projekti, jonka tavoitteena on saada koottua ensimmäinen Kuusamon Pesosia käsittelevä sukukirja.
Pesosen Sukuseura sai kulttuurivuoden ja kesätapaamisen kunniaksi uuden ilmeen, jonka esitteli logon toteutuksesta vastannut Hanna Heinonen. Hanna esitteli uuden logon taustatekijöitä ja yhteyttä Akseli Gallen-Kallelan Paanajärven paimenpoika – maalaukseen, jossa mallina toimi paanajärveläinen Antti Pesonen Paanan talosta. Erityistä merkittävyyttä asiaan toi myös se, että paikan päällä oli maalauksen Antti Pesosen pojanpoika.
Seminaarin varsinaiset luennot käsittelivät erityisesti Kuusamosta muuttaneiden historiaa. Sukuseuran pitkäaikaisen jäsenen, Ali Pesosen esitys Ryönälammen Pesosten muuttoja Kuusamosta havainnollisti mielenkiintoisesti, millä tavalla muuttoliike eri puolille maailmaa näkyi tilastollisesti sukutauluaineistoissa. Jouni Alavuotunki luennoi aiheesta Jäämeren vuosisatainen kutsu tarjoten kuulijakunnalle monipuolisen kokonaiskuvan Ruijan rannoille suuntautuneesta vuosisataisesta muuttoliikkeestä ja niistä syistä mitkä ihmisiä eri aikoina saivat liikkeelle lähtemään. Seminaarin päätti historiantutkija Agnessa Haikaran esitys Kuolan suomalaisten kohtaloita Stalinin vainoissa. Luennolla Agnessa Haikara kertoi omasta, perheensä ja sukunsa tarinasta, siitä kuinka vahva suomalaisyhteisö hävisi 1930-luvun poliittisen vainoamisen seurauksena. Agnessa Haikaran vierailu Kuusamossa toi upean, historiallisen jatkumon Kuusamossa vuonna 1992 järjestelylle seminaarille, jossa käsiteltiin “Ryssänrannan suomalaisia”. Päivän luennot toivat esiin paljon uutta, hiljattain tutkittua tietoa mihin Kuusamosta lähteneet ihmiset todella katosivat, ja millaista heidän elämänsä on ollut.
Sunnuntain ohjelmassa painottuivat suvun yhteiset elämykset ja paikallishistoria. Päivä alkoi Kuusamon Sukupuupuistossa, jonne istutettiin Pesosten suvun sukupuu. Tapahtumaa oli todistamassa mukana runsaslukuinen joukko suvun jäseniä. Tämän jälkeen osallistujille tarjottiin kävely Kuusamon kirkon hautausmaalla Jouni Alavuotungin opastuksella. Viikonlopun huipentumana oli retki Salpalinjan linnoitusalueelle Lahtelaan. Oppaana retkellä toimi Esko Pesonen, joka johdatti osallistujat matkan aikana alueen historiaan.
Pesosen sukuseura kokoaa joukot seuraavan kerran kesällä 2027 seuran viralliseen sääntömääräiseen sukukokoukseen.
