Törmäsen suku on vanhoja talonpoikaissukuja. Sukuseuran nimen juuret juontuvat 1700-luvulle alun Ristilammin Heiskalan tilaan. Sinne Henrik Törmänen, syntynyt noin vuonna 1690 ja kuollut vuonna 1764, asettui asumaan vuonna 1719. Ensimmäisen kerran Henrik Törmänen esiintyy vuonna 1720 laaditussa veroluettelossa. Kuvernööri otti Henrik Törmäsen kruununtilan asukkaaksi ja antoi hänelle vuonna 1719 imissiokirjan eli sijoituskirjan Ristilammin eli Heiskalan tilaan. Hän sai verovapautta viisi vuotta eli veronmaksu alkoi vuonna 1725.
Törmäsenvaara eli Törmänen muodostui myöhemmin asukkaiden mukaan kylän nimeksi.
Sukuseura perustettiin vuonna 2003. Ensimmäinen sukukokous pidettiin Kuusamo-opistossa (tuolloin Kuusamon kansanopisto). Sukujuhlaan osallistui lähes kaksisataa suvun jäsentä. Seuran kotipaikka on Kuusamo.
Sukuseuran tarkoituksena on selvittää Törmäsen suvun vaiheita ja historiaa, vaalia niihin liittyviä perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa sekä tehdä sukuseura- ja sukututkimustyötä tunnetuksi ja muutenkin edistää kotiseututyötä.
Törmäsen sukuun kuuluvat kaikki Henrikin ja Margaretan, joka on syntynyt noin vuonna 1694, lapset jälkipolvineen. Sukuseuran piirissä on ollut alusta asti myös Kissaniemen, eli Matti Törmäsen, syntynyt vuonna 1789 ja kuollut vuonna 1838, jälkipolvi, joka on osittain myös Kuusamon Törmäsiä. Lisäksi suvussa on kaksi naisen puolelta Törmänen-suvun sukunimen omaksunutta sukuhaaraa.
Sukunimi Törmänen on saanut ajan myötä erilaisia kirjoistusasuja, kuten Torma, Tormanen, Dormanen, Dørmænen ja Dörmanen. Näitä sukunimiä esiintyy lähinnä Norjaan ja Amerikkaan muuttaneiden jälkipolvien nimissä. Kuusamossa on useita juuriltaan Törmäsiä, joiden sukunimi on vaihtunut talon tai paikan nimien mukaan. Näitä nimiä ovat Aho, Heikkilä, Hänninen, Kaikkonen, Kantola, Multas, Multasniemi, Mustaniemi ja Saarela. Ranualle muuttaneet Sigfrid Benjamin, syntynyt vuonna 1814 ja kuollut vuonna 1880, ja perheensä jälkipolvineen ottivat niin ikään käyttöönsä paikan mukaan sukunimen Kuukasjärvi. Samoin Kuusamosta Posion Pernuun muuttaneet Kissaniemen Törmäset ovat sittemmin käyttäneet sukunimeä Aartola ja Törmänen.
Arviolta noin 6 000 elossa olevasta Törmäsen suvun jäsenestä on sukuseuran jäseniä lähes 200. Suku pitää yhteyttä kokoontumalla joka kolmas vuosi sukukokouksiin, joissa on pidetty esitelmiä ja kuultu suvun jäsenien tarinoita. Kiinnostuksen kohteena ovat olleet suvun historia ja merkkihenkilöt, taiteilijat sekä muut kulttuuripersoonat. Sukukokousten ja -juhlien lisäksi järjestetään retkiä ja muita näihin verrattavia tilaisuuksia kuten kesäisin lauluiltoja. Sukukirjeillä on tiedotettu suvun jäsenille merkittävistä tapahtumista ja vuosittain ajankohtaisista asioista.
Törmäsen suvun historiaa kootaan blogisivuille, joita mahdollisesti julkaistaan tuonnempana. Blogisivut on nimetty Kyytirättärin perinnöksi. Törmäsen sukuseuran omien verkkosivujen (www.tormaset.fi) lisäksi on käytössä Törmäsen sukuseura ry:n Facebook-sivut. Suunnitelmissa on ottaa käyttöön suvulle omat Instagram-sivut, kunhan verkkosivut on uudistettu.
Seuralla on myös oma sukutaulu, jonka nimi on ”Viittatie Törmäsenvaaralle”. Sen on luonut vuonna 2010 Esko Törmänen Perjakan sukuhaarasta. Esko Törmänen on suunnitellut ja tehnyt myös pronssisen laatan Kuusamon kaupungin Sukupuupuistoon (tunnetaan myös nimellä Rankanpuisto) suvun istuttaman männyn yhteyteen. Tulevaisuudessa on tarkoitus suunnitella pöytäviiri, pinssi ja muuta sukuseuran grafiikkaa.
Sukuseura on Sukuseurojen Keskusliiton jäsen.